Jouluiset kukka-asetelmat kannattaa tehdä itse

Kukkakaupoissa ja marketeissa on nyt tarjolla paljon jouluisia kukkaistutuksia. Hinnat ovat vain niin kalliita, että kannattaa miettiä myös itse tekemistä. Itse tekemällä saa ihan hienoja istutuksia melko pienellä vaivalla. Säästelen ruukkujen seassa kaikenlaiset ruukut ja myös saaduista istutuksista koristeita menneiltä jouluilta. Myös koreja voi käyttää jouluistutuksiin, jos viitsii ensin virittää sen sisälle kunnon muovin. Ostin myös joskus koristeeksi sopivaa heinää, jota voi tökätä lopuksi juurelle jouluisuutta tuomaan. Pieni pussillinen sitä kestää yllättävän kauan. Nyt on juuri hyvä aika ostaa irtonaisia hyasintteja, joulutähtiä, mehikasveja ja amarylliksiä. Jouluruusut ovat vähän kalliimpia ja ainakin minusta vaativampia. Tulppaaneita voi myös ostaa sipuleineen ja vanha perinteinen sipulikasvi tasetti on myös ihana joulukukka.
Joulukukat eivät kestä hyvänä kauan, jos niitä ei hoida hyvin. Asetelmien ongelmia ovat siksi myös kukkien erilaiset hoitosuositukset. Siksi kannattaakin harkita onko järkeä sijoittaa asetelmiin paljon rahaa. Pienet irtokukat ovat niin halpoja, että ei haittaa vaikka kukat kestäisivätkin vain juuri joulun yli.Ylellä oli hyvä yhteenveto joulukukista:

Joulutähti on kotoisin Meksikosta. Se pitää tasaisesta lämmöstä eli kasvi kannattaa suojata kunnolla jo matkalle kaupasta kotiin, ettei se palellu.
Kastelun tulee olla tasaista. Vesi ei saa jäädä makaamaan juurille, vaan ruukun pohjassa on oltava reikä.Joulutähti kannattaa sijoittaa mahdollisimman valoisaan paikkaan.Kasvi voi reagoida vaihteleviin olosuhteisiin tiputtamalla lehtiä.

Amaryllis on kotoisin Etelä-Afrikasta ja pitää viileämmästä kuin joulutähti.
Kastelun kanssa kannattaa olla varovainen: kastelemalla kasvattaa usein vain pidemmän kukkavarren.
Amaryllis on näyttävä sekä ruukussa että leikkokukkana.
Kukinta-aika voi pidentyä, jos kasvi saa välillä olla hetkisen viileämmässä.

Hyasintti pitää viileästä.
Tavallinen huonelämpötila voi olla hyasintille liikaa ja etenkin pakkasilla kovin kuivaksi muuttuva kotien huonelämpötila voi tehdä tepposet hyasintille.
Hyasintille oiva paikka on ikkunalla ikkunalasien välissä. Se pärjää siellä hyvin ilman kastelua ja siellä se saa sopivasti kylmää ja lämpimämpää ilmaa.

joulukoristeita

virkkaamalla saa joulukuusenkoristeita ja korttikoristeita

 

Lapset ovat todella taitavia tekemään joulukoristeita. Omat tyttäreni katsovat ohjeita You Tubesta ja askartelukirjoista ja virkkausohjeita kirjaston virkkauskirjoista.

 



 

Hakusanalla jouluisia askarteluohjeita löytyy hienoja ja monimutkaisiakin ohjeita joiden  materiaalit kuitenkin löytyvät joka kodista eivätkä maksa paljon.



tähti tavallisesta paperista syntyi 3 luokkalaisen tekemänä helposti

paperinen lyhty jonne voi laittaa led lampun sisälle

joulukuusenkoristeita paperista ja loulupaperista

 Kutosluokkalaisemme teki lahjaksi näin hienon taulun itse virkkaamistaan koristeista

Joulukukat ovat nekin koristeita. Minulla on lapsesta asti ollut tapana hankkia amaryllis eli ritarinkukka. Lapsena värivaihtoehtona ei tainnut olla muita kuin punainen, koska aina minulla oli punainen iso amaryllis. Silloin ostin sipulin itse siemenkaupasta ja jännitin kasvua ihan alusta asti. Nykyään amarylliksiä saa jo melko halvalla valmiiksi istutettunakin, joten ostan usein jo hiukan vartta kasvattaneen kukan. Myös värivalikoimaa on paljon. Usein päädyn silti punaiseen, vaikka hennon vaaleanpunaisenvalkoinen ja valkoinenkin ovat kauniita.

Amarylliksiä lisätään nyt paljon myös kimppuihin. Sain syntymäpäivälahjaksi näin ihanan kimpun!

kaappien aarteita

Miten säästää rahaa ja luontoa joulun tavaramerien keskellä?
Ensimmäiseksi kannattaa ainakin tutkia omat kaapit huolella. Meille oli ainakin kertynyt niin paljon kynttilöitä ja tuikkuja, että kun aloin niitä taas loppusyksyn pimeydessä poltella, ovat ne riittäneet hyvin tänne asti ja riittävät ehkä jouluun asti. Ja kun on päättänyt polttaa ensin sen viimeisenkin tuikun ei tarvitse kaupassa haikailla toinen toistaan hienompien kynttilöiden perään. Niitähän voi sitten ostaa alennusmyynnistä ja poltella lopputalven.

Omasta mielestä tylsät joulukoristeetkin voi joko myydä kirpputorilla tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Annoin Hope yhdistykselle kaikenlaista josta voisi olla jouluna iloa niille, joilla ei oikeasti ole juuri mitään: joululiinoja, pyyhkeitä, laudeliinoja ja muuta saunomistavaraa, kynttilä, uusia ja vanhoja leluja ym.

Koristeista voi myös tuunata uusia koristeita tai purkaa ne osiin ja käyttää niitä paketoinnin koristeina.

Paperisten lautasliinojen käyttö ei ole joulunakaan pakollista kun hankkii kankaiset joululiinat, jotka kestävät vuosia. Kätevät ompelevat niitä itsekin. Sitä paitsi kiireisenä joulunaikana ne lautasliinat unohtuvat helposti sinne kauppaan. Paperia tuhlataan jouluna muutenkin riittävästi joten kannattaa miettiä mitä haluaa.
Lahjatkin voi kääriä kankaaseen tai voimapaperiin ja käyttää sitten ne tylsät joulukoristeet tai rispaantuneet kuusen nauhat koristeina.

Joulukuuseen voi tehdä helposti koristeet itse. Ainakin aidossa joulukuusessa kaikki näyttää hyvältä. Piparit, virkatut koristeet, pussukat, kirjekuoret, paperiaskartelut, olkikoristeet ja huopapallot ovat hienoja.
Jos taas kuusi on muovia voi sen ostaa vaikka valmiiksi valoilla ja valkoisella kimalteella kuorrutettuna. Olen pohtinut kumpi olisi ekologisempaa ostaa muovikuusi, joka on tehty Kiinassa muovista ja kuljetettu tänne asti, vai ostaa joka vuosi metsästä kaadettu tai istutettu kuusi. Varastotilan vähyyden vuoksi ja koska kuusi tuoksuu ihanalta (paitsi yksi kasvatettu harmahtava kuusilajike haisi lähes pissalle) olemme päätyneet aina aitoon joulukuuseen. Ja kun se on meille yksi tärkeimmistä joulukoristeista emme halua ilmankaan olla..ainakaan vielä.

joululahjat parissa tunnissa

Miten selvitä joululahjaostostoksista mahdollisimman stressittömästi ja halvalla?
Ei ihan mahdoton yhtälö, jos suunnitelma on hyvä. Nyt on se aika kaupoissa, jolloin kaupan ala tekee kaikkensa taistellakseen valtavasta rahamäärästä, joka joulun viettoon kulutetaan. Kannattaa siis olla tarkkana ettei huomaa ostaneensa jotain vain ihanan joulutunnelman siivittämänä. Joulumusiikin soidessa ja joulukoristeiden kimalluksessa kaikki suihkusaippuapurkitkin näyttävät hyvältä lahjaidealta tai sitten saat kuumassa talvitakissa ja stressireaktiossasi tuhlattua liikaa rahaa tai vielä pahempaa: tulet kotiin kauppakassi tyhjänä ja olet taas aloituspisteessä.

Aloitin jouluostokset kirjoittamalla ensin paperille kaikki lahjansaajat ja sitten aloin miettiä mitä aikoisin heille hankkia. Pyysin lapsilta lahjatoivelistat (ennen kuin he ovat nähneet kaikki uusimmat mainokset) jotka he miettisivät omassa huoneessaan josko sieltä vielä jotain puuttuisi (ei voi puuttua!!).
Toinen lapsista sitten toivoikin vain villasukkia (vain mummolta, joka osaa tehdä "oikeanlaiset mukavantuntuiset kantapäät") ja vuorellisia lapasia ja lisäsi sitten vielä leuanvetotangon kun ihmettelin lahjatoiveita. Toinen oli tehnyt vähän pidemmän listan: suklaata, huulirasvaa, liikkuvan eläimen, bingopelin, kakkutikkarimuotteja ja "kaikki siistit jutut". Mies ei tietenkään keksinyt yhtään toivetta. Tästä siis voi kai päätellä, että toiveet eivät taida kellään olla hirvittävän korkealla, joten paineita on ihan turha ottaa.

-Aloitin ostokset netistä. Parissa tunnissa tein kirjatilauksen sukulaislapsille, jonka jälkeen sain paketillisen joululahjoja lähimpään Siwaan.
Netistä voit löytää lähes mitä tahansa ja usein hyvällä hinnalla. Aikaa ei myöskään tarvitse kuluttaa kaupoissa juosten, jolloin heräteostoksetkin saattavat jäädä ostamatta.
Kaupoissa on myös riski ostaa jotain "lahjaksi tarkoitettua", joka on paketoitu ja samalla nostettu tuotteen hintaa. Voisiko lahja olla antiikkia tai retroa?  Nettihuutokaupoista (Ebay, Huutonet) voi löytyä jotain mitä muualta ei saa.

- Alekuponkeja kannattaa nyt hyödyntää ajatuksella. Esim. Citymarketissa oli lelut 30% ja lastenvaatteet 50%. Kodin Ykkösessä taas 40% monesta eri tuoteryhmästä.

-Älä katsele mainoksia. Ammattilaiset osaavat kyllä hommansa ja jokainen tavara saadaan näyttämään hohdokkaalta.

-Käy joulumyyjäisissä. Löysin myyjäisistä jo kirjojen kavereiksi pipoa, tumppua ja pari koristetta.

-Pyydä kaupoissa lahjat paketoituina tai lahjapaperia mukaan kotiin tai osta paperirullia säästeliäästi.
Postissa lähetetyt paketit ovat 24.11- 8.12 välillä lähetettynä alehinnalla (5€)

-Tee itse tai pyydä taidollisempaa perheenjäsentäsi tekemään: käsityöt, taide, puutyöt ja askartelut. Meidän lahjapaketteihin paketoidaan musiikkiluokan itse säveltämää, sanoittamaa ja soittamaa CD levyä.

-Anna lahjaksi teetä, kahvia, saippuapaloja ja erikoissuklaata niille joiden toiveista et tiedä, mutta haluat muistaa heitä jotenkin ja melko pienellä sijoituksella
 (lasten opettajat, päiväkodin henkilökunta, työkaverit tai naapurit)


English Tea Shopin tee on hyvää ja pussit kivan näköisiä. Se on myös luomua

 

 

 



-Lahjaksi voi antaa myös lahjakortteja tai tehdä "palveluskuponkeja", joissa lupaat tehdä sitä ja tätä. Antaminen ei tarkoita rahankäyttöä.

 

-Jos ostat vesivärejä tai värikyniä lapsille lahjaksi anna mahdollisimman laadukkaita värejä ja pensseleitä. Niistä on enemmän hyötyä pienelle tai isolle piirtäjälle. Esimerkiksi huonolaatuisissa vahaliiduissa ei ole tarpeeksi väriainetta, mutta sotkua niillä saa kyllä aikaiseksi. 

ILOITSE ANTAMISESTA! Joulun tarkoitus ei ole saamisessa ja kuluttamisessa. Anna myös vähempiosaisille.



Skonsseja ja teetä ja kynttilänvalossa

Tekisikö mieli uunituoreita sämpylöitä, mutta aikaa ei paljon ole eikä voimia pitkään ja sotkuiseen leipomisurakkaan. Kokeile helppoja skonsseja! Näitä skonsseja ei tarvitse kohotella ja uunista ne tulevat jo 10-15 minuutissa.

Skonssit ovat skotlantilaisperäisiä välipalaleipiä. Niillä tarkoitetaan vehnä-, ohra- tai kaurapohjaisia pieniä leipiä, joissa on käytetty leivinjauhetta kohottavana ainesosana.
Brittiläiset skonssit voivat olla joko makeita tai suolaisia, kun taas niiden yhdysvaltalaiset vastineet ovat suurempia ja kuivempia, ja makeita. Britit laittavat skonssiensa väliin hilloa ja juovat niiden kanssa teetä.
Näitä on ihanaa nauttia iltapalaksi iltateen kanssa.

12- vuotiaan tyttäreni itsetekemiä skonsseja juustoraasteella

SKONSSIT

4 dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
1tl sokeria
2 tl leivinjauhetta
50g huoneenlämpöistä voita
2 dl kuohukermaa tai maitoa
(1 dl juustoraastetta)

-Kuumenna uuni 200 asteiseksi
-Nypi kuivat aineet ja rasva murumaiseksi seokseksi
-Lisää kerma (tai maito) ja juustoraaste ja sekoita tasaiseksi
-Taputtele tai kauli taikina parin sentin paksuiseksi levyksi ja ota muotilla tai lasilla pyöreitä kiekkoja
-Paista 10-15 minuuttia uunin keskiosassa

Tarjoa lämpimänä!

turvallisemmat välineet ruoanlaittoon

Minkälaisia välineitä kannattaisi käyttää keittiössä? Onko ruokaan kosketuksissa olevissa astioissa ja välineissä haitallisia kemikaaleja. Päätin ottaa selvää.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta löytyy paljon tietoa muovien sisältämistä kemikaaleista. Kokosin tähän listan keittiössä tarvittavaa tietoa.

Kumpi on käyttökelpoisempi ruoanlaitossa, puinen vai muovinen leikkuulauta?

 – Ruoanlaitossa on hyvä käyttää helposti puhtaana pidettäviä muovisia leikkuulautoja siten, että kullekin elintarvikeryhmälle on oma leikkuualustansa. Muovilaudat on kätevä pestä puhtaiksi tiskikoneessa, missä lämpötila tehostaa puhdistumista.  Puinen leikkuulauta soveltuu parhaiten kuiville elintarvikkeille kuten esim. leivälle ja muille leipomotuotteille. Yleensä  puumateriaali on niin huokoista, että se voi imeä itseensä likaa, vettä ja pesuaineita sekä jäädä pitkäksi aikaa kosteaksi.  

Muovisista lastoista ja kauhoista ei löytynyt mitään tietoa. En kyllä kuumentaisi niitä mitenkään. Meillä on tuo yksi musta muovinen lasta, jonka mieheni on vaatinut lätynpaistossa tarvitsevansa. Yllä oleva hyvin ohut puinen lasta on kuitenkin minun mielestäni parempi kääntelyyn. Puusta sanottiin seuraavaa:

Onko puisille astioille ja aterimille jotain erityisvaatimuksia?
– Puisille kontaktimateriaaleille ei ole erityisvaatimuksia, mutta niitäkin koskee em. kehysasetus eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EY N:o 1935/2004.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että tarvikkeen valmistajan on itse arvioitava tuotteen turvallisuus. Turvallisuus perustuu käytetyn puumaterin (puhdas puu) sekä käsittelyjen ja pinnoitteiden (turvallisuus tunnettava) ominaisuuksiin.

Voiko alumiinifoliosta irrota ruokaan alumiinia?
– Vain silloin, jos alumiinifoliota käytetään metalliastiassa olevan ruoan suojaamiseen. Tällöin folion ja astian välille syntyy sähköpari, jonka seurauksena alumiini liukenee korroosion takia ruokaan ja folioon tulee reikiä.
Sen sijaan esimerkiksi eväsleipien kääriminen folioon tai keraamisen astian suojaaminen foliolla ei synnytä sähköparia.
Alumiinifoliopakkauksissa on hyvät käyttöohjeet, jotka on syytä lukea ennen folion käyttöä.

Irtoaako tavallisista paistinpannuista haitallisia aineita?

Se on mahdollista, jos kuumennat pannua liian kuumaksi. Pinnoitettuja pannuja kutsutaan usein teflonpannuiksi, mutta Teflon on vain yksi tuotemerkki polytetrafluorietyleeni-kovamuoville (PTFE). PTFE-pinnoitteita käytetään monen muunkin merkin pannussa. Yhteistä näille pannuille on, että ohjeiden mukaisessa käytössä haitallisia aineita ei irtoa.

Pannu on kuitenkin melko helppo lämmittää liian kuumaksi. Norjalaistutkimuksen mukaan pinnoite alkaa sulaa 292 asteessa. Työtehoseuran testissä täydellä teholla ollut tyhjä pannu saattoi kymmenessä minuutissa saavuttaa 400–550 asteen lämpötilan.
Paistinpannuvalmistaja Tefal sanoo pinnoitteensa pysyvän vahingoittumattomana myös ylikuumennettuna. Muissa Pohjoismaissa Tefal varoittaa silti ylikuumentamasta pannua, sillä siitä nouseva savu voi olla haitallista lemmikeille. Myöskään Teflon ei suosittele ruokien paahtamista yli 260 asteessa.

Muovituotteet joita ei saa käyttää rasvaisten elintarvikkeiden kanssa

– Sellaisia kertakäyttöisiä PVC-muovituotteita (”vinyylimuovit”), jotka sisältävät tiettyjä ftalaatteja (bentsyylibutyyliftalaatti eli BBP, di-isonyyliftalaatti eli DINP ja di-isodekyyliftalaatti eli DIDP) ei saa käyttää käsiteltäessä rasvaisia elintarvikkeita. Esimerkiksi tavanomaiset vinyylikäsineet eivät siten sovi yleiskäsineiksi elintarviketyössä.
Jos kertakäyttöinen muovituote sisältää näitä ftalaatteja, tuotteen mukana on oltava käyttöohje ”Ei sovellu kosketukseen rasvaisten elintarvikkeiden kanssa” tai muu vastaava informaatio.

Mitä bisfenoli A on?

Bisfenoli A (BPA) on kemikaali, jota käytetään polykarbonaatti-muovin valmistuksessa. Tästä jäykästä ja kirkkaasta muovista valmistetaan esimerkiksi tuttipulloja, mukeja ja lautasia. Siitä valmistetaan myös epoksihartseja, joita käytetään tölkkien ja säiliöiden pinnoittamiseen. Polykarbonaattia käytetään myös paljon muiden tuotteiden , esim. CD- ja DVD-levyjen, maalien ja lakkojen valmistuksessa.

Miksi BPA:sta ollaan huolissaan?
BPA on yksi niistä aineista, jotka mahdollisesti reagoivat elimistössä hormonin tavoin (nk. hormonihäirikkö). Tiedetään, että BPA voi matkia estrogeenia (naishormonia). Vaikutuksista hedelmällisyyteen, lisääntymiseen, oppimiseen ja hormonijärjestelmään on käyty paljon tieteellistä keskustelua.

Keitä kuuluu herkkään ryhmään?
Vauvat ja pikkulapset, jotka juovat äidinmaidonkorviketta tuttipullosta. EFSAn vuonna 2008 tekemän uusimman riskinarvioinnin päätelmiin kuuluu, että vastasyntyneet lapset voivat erittää lyhyessä ajassa melko suuria määriä bisfenoli A:ta. Tämä tarkoittaa, että aine poistuu nopeasti heidän elimistöstään.

Tutkimustulokset?

Edellisen tutkimuksen johtopäätöksenä EFSA toteaa, että uutta näyttöä siitä, että nykyinen TDI-arvo olisi muutettava, ei tällä arviointikierroksella ole saatu. EFSA toteaa myös, että joissain tutkimuksissa saatiin viitteitä haitallisista vaikutuksista, mutta kyseisissä tutkimuksissa oli vakavia menetelmällisiä puutteita. Edelleen EFSA toteaa, että mikäli sellaista uutta tietoa ilmenee, joka saattaa johtaa TDI-arvon muutokseen, on se valmis jälleen uuteen arviointikierrokseen.
Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat päättäneet ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti vähentää imeväisten altistumista bisfenoli A:lle, kunnes sen vaikutuksista mahdollisesti saadaan uutta tieteellistä tietoa. Komission 1.3.2011 voimaan astuneella direktiivillä 8/2011/EY on kielletty bisfenoli A:n käyttö polykarbonaattituttipullojen valmistuksessa. Markkinoille saattaminen on kielletty 1.6.2011 lähtien, mutta jo kaupoissa olevat tuotteet saa myydä loppuun. Kyseinen direktiivi on pantu kansallisesti voimaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 106/2011.
http://www.efsa.europa.eu/en/press/news/cef100930.htm
Lisätietoja:
Tuotteiden määräystenmukaisuus ja valvonta
Ylitarkastaja Pirkko Kostamo, pirkko.kostamo evira.fi, 050 386 8436

Mitä voit tehdä

• Vaihda tuttipullo eri muovista, lasista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettuun pulloon. Tuttipullot, jotka sisältävät bisfenoli A:ta, on useimmiten merkitty lyhenteellä PC tai kolmion sisällä olevalla numerolla 7, joka on muita muovimateriaaleja tarkoittava kierrätyssymboli. Polypropeenista (lyhenne PP) valmistetut tuttipullot eivät sisällä bisfenoli A:ta.
• Älä lämmitä nestettä tuttipullossa mikroaaltouunissa vaan käytä esimerkiksi juomalasia lämmitysastiana.
• Vaihda vanhat ja naarmuiset pullot uusiin.
• muista muovien kemikaalit ruokaa tehdessäsi ja vältä/vähennä kaikkien muovisten välineiden käyttöä tai estä turha kuumennus

öljyopas

avokadoöljyä ja saksanpähkinäöljyä

 

Öljylaatuja on kaupoissa hyllytolkulla. Mitä öljyä mihinkin kannattaa käyttää? Hyvään ruokavalioon pitäisi kuulua öljyjä. Käytä mielummin rahojasi hyvään öljyyn, kuin kalliisiin ihovoiteisiin. Öljyillä on ihoa kosteuttava vaikutus sekä sisäisesti, että ulkoisesti käytettynä. Öljyistä saaduilla mega-3 ja omega-6 rasvahapoilla on monia merkittäviä tehtäviä elimistössämme; yksi niistä on tukea aivojen ja hermoston toimintaa. Hyvien rasvojen puute on yksi taustatekijä aivojen toiminnan heikkenemiseen sekä mielialan vaihteluihin, jopa depressioon.

Monet öljyt sopivat salaattien kastikkeeksi, mutta kaikki öljy eivät kestä kuumennusta. Kannattaa muistaa öljyjen energiapitoisuus.

Tässä muistilista erilaisista öljyistä:

 

Avokadoöljy Avokadoöljy valmistetaan avokadon hedelmälihasta ja se sisältää erittäin paljon E-vitamiinia. Sillä on avokadolle tyypillinen hedelmäinen ja voimakas maku. Käytä avokadoöljyä mausteena tai salaatinkastikeena. Se sopii hyvin myös ruoanvalmistukseen.

 

Saksanpähkinäöljy, Makadamia- ja muut pähkinäöljyt

Saksanpähkinäöljyllä on tutkittu olevan vaikutusta mielialaan, sydämeen ja verenkiertoon ja se ehkäisee tulehduksia. Pähkinäisen makunsa vuoksi sopii kala- ja kanaruokiin, salaatinkastikkeeksi ja makeisiin ruokiin. Saksanpähkinäöljy on mainio omega-3- ja omega-6-rasvahappojen lähde. Molemmat auttavat suojaamaan sydäntä ja saattavat myös alentaa joidenkin syöpien riskiä. Makadamiapähkinäöljyä valmistetaan makadamiapähkinöiden lisäksi myös manteleista sekä hassel-, maa- ja saksanpähkinöistä.

 

Kookosöljy

Kookosöljy valmistetaan kookospähkinän kuivatusta lihasta. Sen sisältämistä rasvahapoista 90 % on tyydyttyneitä, ja välttämättömiä, monityydyttymättömiä rasvahappoja, se sisältää vain hyvin vähän. Kookosöljy on huoneenlämmössä kiinteää ja se kestää erittäin hyvin kuumennusta.

 

Kookosöljy sopii myös hiustenhoitoon. Anna vaikuttaa hiuksissa ja pese huolellisesti pois.

Auringonkukkaöljy
 Suomessa tuttu auringonkukkaöljy sisältää paljon omega-6-rasvahappoa ja se sisältää öljyistä eniten E-vitamiinia. Maultaan Auringonkukkaöljy on mieto. Voit nauttia auringonkukkaöljyä kylmänä salaatinkastikkeissa, mutta ruokiin se kannattaa lisätä vasta kypsennyksen loppuvaiheessa.

OliiviöljyOliiviöljy on vanha tunnettu apu kaikenlaiseen ja sitä on käytetty tuhansia vuosia. Oliiviöljyssä on useita eri laatuja ja makuja. Se sisältää runsaasti omega -6-rasvahappoja. Lisäksi oliiviöljyssä on paljon polyfenoleja, jotka toimivat elimistössämme antioksidantteina. Oliiviöljy kestää hyvin kuumennuksen, joten sitä voit käyttää paistamiseen.
Kylmäpuristettuja ja laadukkaampia extra virgine öljyjä ei kannata käyttää kuumennettuna vaan ne on suositeltavaa nauttia kylmänä esimerkiksi salaatinkastikkeena.

RypsiöljySuomalainen rypsiöljy on jäänyt jo vähän oliiviöljyjen varjoon, mutta rypsiöljyssä on erinomainen rasvahappokoostumus, koska siinä omega-3- ja -6-rasvahappojen suhde on erittäin hyvä. Rypsiöljy kestää jonkin verran kuumennusta ja sitä voi käyttää ruoanvalmistuksessa. Osa rypsiöljyistä sopii jopa uppopaistamiseen, mutta säästä kylmäpuristettu rypsiöljy salaatinkastikkeeksi.

Camelinaöljy
Miedon makuista camelinaöljyä saadaan kitupellavasta eli camelinasta. Camelinaöljyssä on erityisen runsaasti omega-3-rasvahappoja verrattuna omega-6-rasvahappohin. Voit käyttää camelinaöljyä sellaisenaan, mutta hyvän lämmönkestonsa vuoksi se soveltuu hyvin myös ruoanvalmistukseen.

Kurpitsansiemenöljy
Kurpitsansiemenöljy sisältää runsaasti omega-6-rasvahappoa. Se kitkeröityy helposti kuumennettaessa, joten lisää kurpitsansiemenöljy ruokiin vasta aivan kypsennyksen loppuvaiheessa tai käytä sitä esimerkiksi salaatinkastikkeena.

Maissiöljy
Maissiöljy on hyvin neutraalin, ja miedon makuista ja se sopii hyvin käytettäväksi ruoanvalmistukseen. Maissiöljyä voit käyttää myös uppopaistamiseen.

Pellavansiemenöljy
Pellavansiemenöljyä saadaan nimensä mukaisesti pellavan siemenistä. Se sisältää erittäin paljon omega-3-rasvahappoja, kuten camelinaöljykin. Pellavansiemenöljy ei siedä paistamista, joten nauti se sellaisenaan. Voimakkaan makunsa takia pellavansiemenöljyn käytön opettelu saattaa vaatia pientä totuttelua.

Seesamiöljy
Seesamiöljyllä on miellyttävä pähkinäinen, mutta voimakas maku. Seesamiöljy ei kestä kovin hyvin kuumennusta. Parhaiten saat seesamiöljyn antioksidantit elimistösi käyttöön, jos lisäät öljyn vasta kypsennettyyn ruokaan. Seesamiöljyä käytetään erityisesti aasialaisten ruokien maustamiseen.

Soijaöljy
Soijaöljy on maailman yleisimmin käytetty kasviöljy, ellei elintarviketeollisuuden käyttämää palmuöljyä lasketa mukaan. Soijaöljy valmistetaan soijapavuista, josta se saa tyypillisen pavulle paahteisen makunsa. Soijaöljy voit hyvin käyttää ruoanvalmistuksessa.

Viinirypäleöljy
Viinirypäleöljyä suositellaan käytettäväksi kylmänä, mutta se sopii myös ruoanvalmistukseen. Viinirypäleöljystä saat esimerkiksi hyvänmakuisen majoneesin.

(lähde:huippukuntoon.fi, terve.fi)

syksyisellä metsäretkellä

Nyt on vielä hyvät säät ennen lumentuloa lähteä luonnon patikoimaan luontoon. Ei tunnu pimeältä ja synkältä syksy, kun muistaa ulkoilla. Retken jälkeen sitten sauna lämpiämään..

Mukana pitää tietenkin olla eväät. Teimme mukaan folioleipiä joiden väliin laitettiin kinkkua ja juustoa (voita maun mukaan) ja lapset halusivat kuulemma partiotyyliin paahtoleivät (ei niin terveellistä mutta hyvää). Tukevaan folioon käärityt leivät voi laittaa vaikka suoraan nuotion reunoille. Meillä oli ihan valmis nuotiopaikka ritilällä. Lisäksi paistettiin tietysti makkaraa.

Jälkiruoaksi paistettiin Haribon grillaukseen sopivia vaahtokarkkeja, kaakaota ja kahvia.

kauden kotimaiset kasvikset:kyssäkaali

KYSSÄKAALI / KAALIRAPI (Brassica oleracea  var. gongylodes)

Kyssäkaali eli kaalirapi on kehittynyt villistä kaalista. Lajina se on melko nuori. Se on syntynyt 1500-luvulla Luoteis-Euroopassa. (lähde:kotimaiset kasvikset.fi)

Kyssäkaali on halpaa ja hyvää kotimaista syysruokaa. Maultaan kyssäkaali on mieto ja sopii sellaisenaan kypsentämättä esimerkiksi lisäkeraasteeksi. Tavallisesta kyssäkaalista on jalostettu kookkaampi jättikyssäkaali. Se voi kasvaa jopa 1,5 kilon painoisksi. Jättikyssäkaali on maultaan miedompi ja mehukkaampi kuin tavallinen pieni kyssäkaali. Raaste kannattaa tehdä tästä mehukkaammasta kyssäkaalista, jolloin raaste lähes valuu nestettä.

Kyssäkaalia käytetään lantun tai nauriin tavoin. Kyssäkaalikuutiot sopivat hyvin lisäkkeeksi juustotarjottimelle. Kyssäkaalia voi myös keittää aterian lisäkkeeksi tai käyttää lämpimiin ruokiin. Se sopii hyvin keittoihin, patoihin ja muhennoksiin. Ei muuta kuin kokeilemaan.

pakkaamisvinkit lomamatkalle

Oletko lähdössä matkalle ja pakkaamisen tressi uhkaa pilata koko ihanan lomaodotuksen. Tässä vinkkejäni matkalaukun täyttämiseksi.

1. Älä ota mukaan kaikkia tämän hetken lempivaatteitasi vain laskemalla yläosia ja alaosia mukaan. Suunnittele joka päivälle kokonaisuus, jonka uskot sopivan matkasuunnitelmiisi. Tarvittaessa mieti useampi asukokonaisuus, jos vaikka tarvitsen virallisemman ja rennomman asun samana päivänä. Suunnittele asu kenkiä, vöitä ja iltalaukkuja myöten. Samaa hametta tai housuja voi tietysti käyttää usean yläosan kanssa, mutta varaudu myös sotkeentumisen ja kastumisen (sadekelit, laskettelu, hiihto) riskiin, joten yksillä housuilla ei kannata lähteä, jos ei ole heti  innokas ostoksille.
Senkään varaan ei kannata laskea, että kohteesta löytyisi mieleinen vaate. Barcelonastakin kuvittelin löytyvän helpolla kesämekkoja ja laskin sen varaan. Lopulta aikaa kului mokoman  mekon etsintään enemmän kuin olin ajatellut, koska suuri osa mekoista oli huonolaatuisia hiostavia kankaita tai minulle väärän mallisia.

2. Asut kannattaa suunnitella kohteen mukaan ja tekemisten mukaan. Mökille ja lapin lomalle tarvitaan erilaiset vaatteet, kuin kylpylälomalle tai rantalomalle. Selvitä jo etukäteen kuntosalit ja uima-altaat ja muut kiinnostavat tekemiset. Kreetalla hotellissa tuli ihan yllätyksenä ilmainen jumppatunti, jonne sitten menin rantalomavaatteissa paljain jaloin. Voin kertoa, että urheiluliivit on mukavammat kuin bikiniyläosat hoovereita ja x- hyppyjä tehdessä.

3. Ota aina lämmintä mukaan. Kerran Kanarian matkalla talvella oli iltaisin niin kylmä, ettei suunnittelemani hepeneet riittäneet jokailtaiselle buffetillalliselle, koska ovet olivat ulos auki. Jouduin pukemaan kesämekkojen päälle aina jonkun villapaidan tai nahkatakin. Kaupoissakaan ei ollut lämmintä vaatetta, vaan kesärimpsuja kaupasta toiseen.

4. Jos lennät lomalle lentokoneella, pue tilaa vievät vaatteet ja kengät päälle koneeseen. Lentokoneessa on muutenkin niin kylmä ilmastointi ettei haittaa vaikka päällä olisi parikin takkia. Helpompi ne on riisua, kuin palella. Älä ota kaikkea mahdollista kosmetiikkaa mukaasi, vaan mieti miten pärjäisit vähemmälläkin. Panosta mieluummin hyvään lääke ja rakkolaastarivalikoimaan. Luistelussa käytettäviä säärisuoja"läskejä" (taitoluistelukaupoista) voi käyttää esim. laskettelumonojen kanssa, jos pelkää hiertymistä.




5.Ota mukaan rypistymättömiä-, valmiiksi silitettyjä vaatteita tai matkasilitysrauta, jos et vietä lomaasi mökillä... Pakkaa kaikki huolellisesti, etteivät ne rypisty laukussa. Painavat kengät ja pussukat alle ja päällimmäiset isolle rullalle.

6. Älä ota mukaan vaatteita tai kenkiä, joita et ole kotonakaan vielä tai enää käyttänyt. Turhaan pilaat kalliin matkan epämukavilla vaatteilla hienostellessa.

Terveyttä kaaleista

Nyt syksyllä kannattaa kauppakassiin heittää kaaleja. Suomalaista, terveellistä, halpaa ja kevyttä. Malta vielä mielesi kaupassa äläkä valitse kaukaa tuotuja vihanneksia, kun on omiakin on vielä tarjolla. Vaatii vain hiukan vaivaa tutkia missä vihannekset on kasvatettu.

 

Terveysvaikutukset

Reilun sadan gramman keräkaalilohkosta saa C-vitamiinia saman verran kuin appelsiinista. Vitamiineista kaalit sisältävät lisäksi K-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia ja B-ryhmän vitamiinia foolihappoa. Kivennäisaineista kannattaa huomata kaalien kalsium, mutta jonkin verran löytyy myös mangaania, seleeniä ja rautaa.

Eli kun syöt kaalia et tarvitse kalsiumin lähteeksi niin paljon maitoa, josta olen aiemmin blogissani kertonut jutussa hyvä paha maito.

Kaalit suojelevat elimistöä sisältämiensä flavonoidien ansiosta. Kaaleissa on esimerkiksi silmien terveyteen vaikuttavaa luteiinia. Kaikissa kaaleissa on rikkipitoisia, vesiliukoisia glukosinolaatteja, jotka hajoavat solujen rikkoutuessa mm. isotiosyanaateiksi. Niiden arvellaan auttavan syöpäsairauksien ehkäisyssä ja lisäävän elimistön vastustuskykyä.

Parsakaali
Parsakaalin glukosinolaattien hajoamistuotteet ovat tutkitusti syöpää ehkäiseviä.
Parsakaalia on nyt runsaasti tarjolla Suomessa kasvatettuna (eli ekologisempaa kuin tuodut kasvikset). Sitä saa usein vielä paikallisena tuotteena.

Lehtikaali

Vanha kansa tuntee lehtikaalin, mutta välillä se on ollut pitkään unohduksissa.

Lehtikaali on suomalaista superruokaa: sen C-vitamiinipitoisuus on erittäin korkea, ja se sisältää myös runsaasti karoteenia, kalsiumia, valkuaisaineita ja rautaa.

lehtikaali

Hienonnettu lehtikaali sopii persiljan tavoin ruokaan kuin ruokaan. Lehtikaali maistuu sosekeittona, kaalipiirakan täytteenä.
Karkean lehtiruodin saa leikattua helposti irti veitsellä, kun taittaa lehden ”kiinni”. Ruodin voi halutessaan kypsentää ja syödä, mutta se vaatii pitemmän kypsennysajan kuin itse lehtiosa.
Lehtikaalille riittää nopea höyrytys tai keittäminen, jonka jälkeen se sopii esimerkiksi pastan sekaan parmesaanin ja pinjansiementen kera. Lehtikaalista voi tehdä myös peston, jolloin rakenteesta tulee tehosekoittimessa hienompi.

lehtikaali sopii esimerkiksi pastan sekaan

 LEHTIKAALIPESTO

6 lehteä lehtikaalia

2 dl saksanpähkinöitä tai manteleita

nippu tuoreita yrttejä esim. basilikaa ja salviaa

1 valkosipulinkynsi

1 dl oliiviöljyä

1 sitruunan raastettu kuori ja puristettu mehu

suolaa, pippuria        

50 g raastettua parmesaania tai pecorinojuustoa         

Valmistusohjeet

Ruodi kaali ja höyrytä sitä muutaman minuutin ajan. Valuta ja kuivaa lehdet.

Paahda pähkinöitä vähän kuivalla pannulla.

Laita kaikki aineet tehosekoittimeen ja soseuta. Sekoita pesto keitetyn pastan joukkoon.

Voit lisätä vähän pastan keitinvettä peston joukkoon tarjoiluvaiheessa, niin saat kastikkeesta juoksevampaa.

omenakompotti ja mascarponevaahto

Tässä on yksi parhaista omenaresepteistäni ja makeannälän iskiessä tämä valmistuu nopeasti.
n.4henk.

4-5 omenaa
1 1/2 dl sokeria
1 kanelitanko
peukalon kokoinen pala inkivääriä
2 dl vettä

100g mascarponejuustoa
1tl vaniljasokeria 1tl sokeria (sekoitetaan mascarponejuustoon)

-Laita vesi kattilaa, lisää sokeri, kanelitanko ja inkivääri (kuori ja paloittele ihan pieniksi paloiksi).
-Kuumenna kiehuvaksi ja keittele matalalla lämmöllä 10min.
-Kuori omenat(poista siemenkodat) ja paloittele neljään osaan
-Lisää omenat kattilaan ja keitä pehmeiksi miedolla lämmöllä (hajoavat helposti, varo ettei soseudu)
-Ota kypsät omenat pois liemestä ja keitä liemi kokoon kovalla lämmöllä lähes siirappimaiseksi. Jäähdytä.
-Vaahdota mascarpone ja sokerit
Laita annoskulhoihin ensin omenoita sitten lientä ja päälle mascarponejuustovaahto

 .

kallis(arvoinen) ruokamme



Kun itse kokeilee viljellä jotain siemenistä, näkee kuinka paljon aikaa, vaivaa, vettä ja ravinteita kaikki kasvattaminen tarvitsee. Ei kasva vilja ihan minuutissa niin kuin Hay Dayssa (maanviljelyspeli), jossa kaikki toimii vähän nopeutettuna. Lihan kasvattaminen kuluttaa vielä enemmän ympäristöä, kuin kasvikset. Vuodessa ruokaa kuitenkin heitetään jätteisiin (toivottavasti edes Biojätteisiin) 120-160 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä lihaa, kalaa ja kananmunia on n. 11 milj. kiloa. Jos nyt vielä joku huono kasvis aina onkin kauppakassiin joutunut niin kyllä pitäisi miettiä tarkkaan mitä ja milloin aikoo liha- kalatuotteista tehdä ennen kuin ostaa niitä. Onhan se rahantuhlaustakin. Totta kai tekevälle sattuu ja ainahan pilaantumisuhassa olevaa ruokaa voi tehdä valmiiksi pakastimeen.

 

Jos taas ei oikein tiedä mitä tuotteesta voisi tehdä voi käydä vaikka saasyoda.fi/reseptihaku, jossa voi syöttää hakukenttään jääkaapista (tai kaupasta) löytämäsi tuotteen, ja palvelu hakee vaihtoehtoisia reseptejä. Kätevä myös kaupassa, jos ei ole montaa reseptiä omassa muistissa ja jos omistaa älykännykän (tai kantaa tietokonetta mukana). Kaupoille vinkiksi voisikin antaa, että hankkisivat päätteitä isoihin marketteihin, joista saisi reseptin heti tulostettua. Samasta palvelusta näkee kuinka kauan ruoka säilyy, ettei tule heitettyä ruokaa roskiin vain siksi ettei tiedä kuinka kauan mikäkin ruoka säilyy syömäkelpoisena.

 





omat tomaatit alkavat lopulta olemaan lähellä syömäkelpoista



 Ja muistetaan vielä suosia nyt omaa suomalaista syksyn satoa! Ja suomalaisia maitotuotteita!



sukkavinkki pyykinpesijälle

 

Sukkien viikkaaminen on nykyään hieman helpompaa, kun ostin miehelle mustia sukkia, joiden sisällä on värikoodit. Värikoodi helpottaa tunnistamaan miehen mustat sukat minun mustista sukistani. Minun sukissani taas on kokomerkintä ja usein reuna kääntyy pesun aikana niin, että koko näkyy helpommin. Kun kaikki sukat ovat samanvärisiä ei ole väliä minkä sukan yhdistää toiseen mustaan, kun värit ja kokomerkinnät jäävät sisälle piiloon. Mustasukkaisena on muutekin helpompaa, kun mustat sopivat hienosti useimpiin housuihin.

 

 

 

Ihana syksy

Syksy on aina ollut lempivuodenaikojani. Lapsena oli hauskaa hyppiä kavereiden kanssa viljakärryissä, kun kotini viereisellä pellolla puitiin viljaa. Kesä on kyllä kaikkein rakkain aika lämmön vuoksi, mutta syksy on kaunis ja sen sato on odottamisen arvoinen. Muistan kuinka lapsena juoksin serkun mummon omenatarhassa, josta aina saimme omenat. Vanhan maatalon syksy oli niin ihana ja omenia oli joka paikassa. Kotona niistä sitten tehtiin omenasosetta. Minulla ei ole harmikseni vieläkään omia omenapuita, mutta asun alueella, jossa on vanhojen talojen pihoissa paljon omenapuita. Tapana onkin, että ylimääräisiä omenoita laitetaan portille kenen tahansa otettaviksi. Myös lähellä olevan siirtolapuutarhan viljelijät lahjoittavat ylimääräiset omenat. Heillä on oikein laarit, joiden kautta lapset viime syksynä aina pyöräilivät ja toivat kotiin omenasaaliinsa.
Minulla onkin monta omenaohjetta, joista suosituimpia ovat kauraomenapaistokset ja omenapiirakat.

"omppupomppupaistos"

Minulla on kyllä luumupuu, mutta taaskaan siitä ei tullut satoa. Torilta sai kuitenkin suomalaisia makeita pikkuruisia luumuja. Ostin heti litran, joten osasta täytyi tehdä luumupiirakka. Toreilla kannattaakin vierailla tiuhaan, mutta hyvin satoa löytyy ainakin isoista marketeista, muistaa vain tarkistaa onko tuote suomalainen..ulkomaalaista kun ehtii sitten ostaa taas koko talven.


LUUMUPIIRAKKA


luumupiirakka

125g Flora leivontamargariinia
1dl    sokeria
3 kpl kananmunan keltuaista
4 dl   vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 dl maitoa
3kpl kananmunan valkuaista

päälle: 12 kpl luumuja
             0,5 dl sokeria
             1 tl kanelia
Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.
Vaahdota rasva ja sokeri. Vaahdota valkuaiset.
Lisää joukkoon keltuaiset, vehnäjauhoihin sekoitettu leivinjauhe sekä maito ja vaahdotetut valkuaiset.
Levitä taikina lastalla leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Lado viipaloidut luumut pohjan päälle ja paista 30-40 min. uunissa. Ripottele kypsän piirakan päälle sokeria ja kanelia tarjoa jäätelön tai vaahdotetun vaniljakastikkeen kanssa.

 

Syksyn kuuluu ihanat omenat, luumut, sipulit, porkkanat, punajuuret, kaalit ja salaatit. Metsät taas täyttyvät marjoista ja sienistä. Kävimme eilen vanhemman tyttären kanssa sienimetsällä. Heille on nyt koulussa opetettu sienten tunnistusta, joten oli hyvää harjoitusta etsiä sienikirjasta erilaisia sieniä. Suosittelenkin menemään metsään hyvällä säällä ihan retkeilykin vuoksi. Pehmeällä mättäällä on mukava istua metsän rauhassa hetken kaupungin melun ulkopuolella. Sieniä oli paljon ja eläimiäkin näkyi. Käärme säikäytti tytön.. no vähän äidinkin..ja ihmettelimme isoja koppakuoriaisia, perhosta ja lintuja. Harmiksemme vaan joku oli juuri tyhjentänyt kanttarellit ja herkkutatit ja löysimme vain pari lehmäntattia ja yhden pikkiriikkisen jäljelle jääneen kanttarellin. No mukavaa kuitenkin oli ja takaisin pyöräillessä näimme pariskunnan jolla oli valtava kori aivan täynnä sieniä. Joillakin oli ollut onnea matkassa.

vaatekaapin syysuudistus ja valtakunnallinen siivouspäivä

Nyt on syksyn ja talven uudet mallistot houkuttelevina vaatekaupoissa ja silloin onkin hyvä aika kerätä kaapin kesävaatteet varastoon ja tuoda samalla talvivaatteet tilalle. Vien aina keväällä paksuimpia neuleita ja välikerrastoja pois kaappia tukkimasta. Uusi kaappijärjestykseni, josta aiemmin kerroinkin on ollut mahtava ja toiminut aivan yli odotusten. Kun suurin osa vaatteista roikkuu vaateripustimilla on siitä ollut vain hyötyä:

-vaatteita on helppo selailla kun niitä ei tarvitse taas viikata takaisin jos et päätynytkään siihen minkä jo kaapista vedit
-vaate tulee usein kuivattua vaateripustimella, jolloin pääset vähemmällä viikkailemisella
-vaate vaikuttaa arvokkaammalta ja hienommalta kuin kaatuilevista kasoista revityt

PUUTELISTA
Kun vaatekaappiin on tullut taas hieman tilaa onkin aika tehdä puutelista. Minulla on erään vaatekaapin ammattijärjestäjän lista vaatteista, joita toimivassa vaatekaapissa pitäisi olla ja rastitan siihen sitten mitä on tarvetta hankkia.  Siihen kuuluu:

-topit
-t-paidat (lyhyt- ja pitkähihaiset)
-housut
-farkut
-jakut
-neuletakit ja villapaidat
-mekot
-juhlavaatteet
-urheiluvaatteet ja olovaatteet
-alusvaatteet
-yöasut
-ulkovaatteet

Sitten onkin aika selailla muotilehtiä ja katsella ympärilleen etsien hyviä pukeutumisvinkkejä mielenkiintoisilta pukeutujilta. Kirjoitan usein jopa ylös uusia pukeutumisideoita, jotta muistaisin mitä olin pitänyt hyvänä ideana. Nyt oli esimerkiksi kiva idea pukea hame ja neulepusero paksujen sukkahousujen tai legginsien kanssa tai mekko pidemmän neuletakin kanssa. Suunnittelemalla mitä aikoo todella pukea päälleen välttää turhia heräteostoksia ja saa jo olemassa olevista vaatteista monta hyvää uutta asukokonaisuutta. Ja kun sitten on stressin partaalla kaupan suuren valikoiman keskellä osaa paremmin hakea oikeasti puuttuvia osasia. Ei ole mitään järkeä ostaa kaikkia muotivaatteita, mitä lehdet keksivät mainostaa, vaan valita niistä vain muutamia uusia malleja yhdistettäväksi omiin vanhoihin vaatteisiin, joista oma tyyli sitten rakentuu. Lapsillekin kannattaa ostaa suurin osa vaatteita ihan perusmallisia, jolloin ne voi sitten päivittää seuraavalle sisarukselle muutamalla uudella muodikkaammalla vaatteella.

MIHIN KAUPPAAN SEURAAVAKSI?
Olen huomannut, että kauppakassista ei useinkaan löydy sitä  mitä lähti kauppaan hakemaan, koska etsintä vain nyt on usein hidasta ja monimutkaista. Mukana kannattaa olla puutelista, jonka avulla kotiin tulee ehkä edes joku tarpeellisista vaatteista. Usein etsintää vaikeuttaa myös se että kun etsii mustaa villakangastakkia juuri tietyllä leikkauksella sitä ei tietenkään löydy, mutta kun etsiikin mahdollisimman hyvälaatuista villakangastakkia jossa on mahdollisimman paljon villaa (jotta sillä myös tarkenisi) onkin etsintä jo helpompaa. Takin pitäisi kuitenkin lähinnä lämmittää (ollen samalla tyylikäs) ja yllättäen joku muukin väri tai malli saattaa olla hyvä, kun sitä vain tulee kokeilleeksi. Esimerkiksi musta väri sopii hyvin harvoille suomalaisille ihonsävyille, sillä se heittää kasvoille vahvat tummat varjot. Lempivaatteeni ovat useammin mukavia ja käyttökelpoisia (lämpimiä) kuin älyttömistä tekokuiduista tehdyt paidat, joista olisi kaupoissa paljon valinnanvaraa. Toinen älytön idea on suomessa t- paitoja ja lyhythihaisia mekkoja sisältävät mallit, joilla kyllä Italiassa pärjäsi vielä pitkälle syksyyn.

Vaatteet nyt kuitenkin ovat kulutustavaraa ja huonokuntoisia tarpeettomia vaatteita on turha roikuttaa kaapissaan. Tietenkin kannattaa ostaa mahdollisimman laadukkaita vaatteita, mihin varat riittävät tai ostaa vaatteita kierrätettynä. Kuulemma vuosibudjetin teko vaatteille olisi hyvä tapa nähdä, että kalliiseenkin hyvään vaatteeseen voi olla varaa, jos ostaa suunnitelmallisesti.
Kirpputorejakin kannattaa kiertää varsinkin nyt syksyllä, kun monilta myyjiltä löytyy laadukkaita vaatteita kesän jäljiltä pieneksi jääneinä.
Keräsin itsekin tarpeettomat ja esimerkiksi lapsille pieneksi jääneet taas kirpputorimyyntiin. Tarkastin myös kenkien tilanteen ja vein kirpputorille myös kaikki varastossa syksyä odotelleet edellisen kirpputorimyynnistä jääneet vaatteet. Varasin saman pöydän, ettei kaikkea tarvitse aina merkata uudelleen.

30. elokuuta vietetään myös valtakunnallista siivouspäivää, jolloin ihmiset tulevat myymään pihoille tavaroitaan. Se onkin helpompaa, jos aikaa ja intoa ei tunnu löytyvän itsepalvelukirppiksen merkkauksiin. Siivouspäivään voi tutustua osoitteessa www.siivouspaiva.com sieltä löytyy sekä myyjille, että ostajille tietoa päivästä.
Samalla alkaa Yhteismaa ry:n vuosi ilman uusia vaatteita kampanja niille, jotka haluavat kokeilla radikaalisti ekologisempaa elämäntapaa.


Syksyllä on paras aika myydä myös lasten pieneksi jääneet urheiluvälineet. Me myymme omiamme urheiluseuran sivuilla ja esim. työkavereille (eniten tarjoavalle ;) esimerkiksi kaikkien koululaisten tarvitsemia hiihtosuksia ja -monoja.

 

Täysjyväohra on suomalainen vastine riisille

 

Olimme viikonloppuna Hämeenlinnan keskiaikaisilla markkinoilla. Paljon oli kokemista ja näkemistä. Söimme sianlihaa joka oli vartaassa kypsytettyä ja monenlaisia makkaroita, perunoita, kaalia ja lanttua.
Ohraa on viljelty Suomessa kauan ja sitä syötiin tietysti myös keskiajalla. Onneksi nykyisin ohraa myydään myös nopeasti valmistettavana (8min.), jolloin sitä voi käyttää riisin tapaan lisäkkeenä tai risotoissa. Riisi onkin syrjäyttänyt ohran suomalaisesta ruokavaliosta vasta 50- luvulla. Ohra on kuitenkin lähellä tuotettuna ekologisempi vaihtoehto. Hiilijalanjälki on alle 200g 100g tuotetta kohden, joten ympäristövaikutus on vähäinen. Täysjyväohrassa on lisäksi runsaasti kuituja ja sen sisältämä beetaglukaani alentaa kolesterolia. Erittäin terveellinen vaihtoehto siis. Torino täysjyväohran kotisivuilla on useita ohjeita, joista voi aloittaa ohraruoanlaittokokeilunsa.

valinnanvaikeutta kaupan suolahyllyllä

Miten on mennyt suolankin valitseminen näin vaikeaksi. Suolahylly on kasvanut 20- vuodessa kahdesta purkista (ruokasuola ja merisuola) purkista hyllylliseksi kaikenlaisia suolapurkkeja. Ja kun suolankäytön terveysvaaroista varoitellaan ja toisaalla kokkiohjelmissa sirotellaan sormisuolaa on tavallinen kuluttaja ihmeissään mihin suolaan kannattaisi tarttua. Kokosin tähän tietopaketin auttamaan valintaa.

Mitä suola on ja miten se vaikuttaa ihmiseen?

Suola on natriumin ja kloridin kemiallinen yhdiste. Suola on välttämätön osa ruokavaliota, mutta natriumin liiallinen saanti kohottaa verenpainetta. Suomen maaperässä ei ole lainkaan elimistölle välttämätöntä jodia ja siksi sitä lisätään suolaan. Jodin saanti ehkäisee kilpirauhasen suurentumaa (struuma).
Liikaa suolaa?
Suolaa pitäisi syödä kuitenkin vain suositusten mukaan ja kohtuudella. Aikuisen tulisi saada enintään 5 grammaa suolaa päivässä ruokavaliostaan.
Monissa laajoissa tutkimuksissa suolankäytöllä ei kuitenkaan ole havaittu merkittävää yhteyttä korkeaan verenpaineeseen. Ihmisten reaktio suolaan on yksilöllistä, sillä munuainen säätelee suolan eritystä: sen vuoksi joidenkin verenpaine laskee suolan lisäyksen myötä ja joidenkin nousee. Tämän vuoksi monet tutkimukset suolansaannin terveysvaikutuksista antavat usein ristiriitaisia tuloksia. Joissain tutkimuksissa suuren suolankäytön on havaittu vähentävän sydänkohtausten määrää. Vuonna 2011 American Journal of Hypertension -lehdessä julkaistun meta-analyysin mukaan suolan rajoittaminen ruokavaliossa ei vähennä sydänkohtausten, aivohalvausten tai ennenaikaisen kuoleman riskiä ihmisillä, joilla on korkea tai normaali verenpaine.
Liian vähän suolaa?
Ravinnosta johtuvaa natriumin puutetta ei tunneta, koska ruoassa on suolaa monta kertaa enemmän kuin mitä ihminen tarvitsee. Liian alhainen veren natrium, hyponatatremia voi syntyä vain kahdella eri mekanismilla: natriumia joko menetetään liikaa tai elimistöön kertyy liikaa vettä.

Suolan puute voi aiheutua lääkityksestä, syömättömyydestä, hikoilusta, runsaasta veden juonnista, joistain sairauksista tai ripulista tai oksentelusta.  Etenkin vanhukset voivat kärsiä suolan puutteesta syömättömyyden ja lääkityksensä johdosta.
Hyponatremian oireita ovat väsymys, voimattomuus, päänsärky ja pahoinvointi, sekä joskus lihasheikkous, kouristelu ja sekavuus.
Vuonna 2011 Journal of the American Medical Association -lehdessä julkaistun raportin mukaan vähäinen suolan käyttö lisää sydänkohtauksen riskiä suurempaan suolankäyttöön verrattuna.
Akuutin suolamenetyksen voi korvata laimealla suolavedellä tai siihen tarkoitetuilla lääkevalmisteilla. Jos suolojen pitoisuus muuttuu liian väkeväksi tai laimeaksi, seurauksena on aineenvaihdunnan häiriöitä.
(wikipedia)

Ympäristöystävällisyys?
Kaupoissa myydään monenlaista suolaa. Suolantuotanto on iso teollisuudenala, joka kuormittaa myös ympäristöä. Ruokasuolaa valmistetaan merivettä haihduttamalla tai louhimalla suolakaivoksia.
Mineraalisuoloja pidetään terveellisempinä, koska ne sisältävät vähemmän haitallista natriumia. Mineraalisuolojen pidemmät prosessit kuitenkin aiheuttavat lisää ympäristökuormitusta. Suolan tuotantoprosessi voi käsittää monia puhdistusvaiheita ja lopuksi vielä erilaisia käsittelyjä esimerkiksi paakkuuntumisen estämiseksi.
Isojen yritysten, joilla usein on omat vastuullisuusohjelmansa, lisäksi suolaa valmistavat pienyritykset. Niissä suola kerätään käsityönä eikä sitä prosessoida käytännössä lainkaan.

Vaihtoehtoja:

Mineraalisuola, Pansuola

Mineraalisuolassa on puolet vähemmän haitallista natriumia kuin muissa suoloissa. Mineraalisuoloja voidaan kuitenkin kritisoida niiden pitkästä valmistusprosessista, ja siitä, että pitkä prosessi kuormittaa ympäristöä. Joidenkin ruoanlaittajien mielestä mineraalisuola ei myöskään maistu yhtä hyvältä, kuin merisuola tai sormisuola. Natriumin vähäisyys on kuitenkin huomattava terveysetu mineraalisuolassa. Verenpaineen kanssa kamppaileville voidaan suositella mineraalisuolaa merisuolan tilalle.
Suomalaisille tutusta mineraalisuolasta, Pansuolasta, natriumkloridia on 57 prosenttia. Merisuola on lähes tai kokonaan sataprosenttisesti natriumkloridia. Pansuola sisältää 28 prosenttia kaliumkloridia ja 12 prosenttia magnesiumsulfaattia, joilla omat omat terveyttä edistävät vaikutuksensa.
Pansuolan natriumkloridi louhitaan Tanskassa maaperästä meren alta ja kuljetetaan suomeen Viron kautta rekka-laiva-yhdistelmällä. Pansuolan magnesium ja kalium ovat pääosin Euroopasta tulevia kaivostuotteita. Paakkuuntumisen estoaineena käytetään luonnosta peräisin olevaa piioksidia.
Pansuolan raaka-aineita ei erityisesti prosessoida, vaan ne sekoitetaan isossa kulhossa.

+ vähemmän natriumia ja enemmän mineraaleja kuin merisuolassa
+ suolan alkuperä selvillä
– pidemmät käsittelyprosessit lisäävät ympäristörasituksia
– kalliimpi hinta
– ei sovellu kaikkiin tarpeisiin, esimerkiksi kalan suolaamiseen tai säilöntään
– kaikkien mielestä maku ei vastaa perussuolaa.
                                                                       

Merisuola

Merisuola sisältää runsaasti erilaisia mineraaleja riippuen siitä, mistä päin maailmaa se on tuotu. Merisuola on yleisnimitys suolalle, joka on peräisin merivedestä. Yleensä merisuola tuotetaan johdattamalla merivettä suuriin altaisiin, joista aurinko haihduttaa veden pois ja jäljelle jää vain suola.

Merisuolan terveellisyys riippuu pitkälti siitä, onko sitä käsitelty teollisesti tuotannon jälkeen. Joistain suoloista saatetaan poistaa mineraaleja teollisessa valmistusprosessissa, jonka jälkeen mineraalit myydään lääkevalmistajille. Merisuola voi siis olla hyvinkin mineraalipitoinen suola, mutta ei ihan aina. Tarkkaile pakettien tuoteselosteita ja ota selvää suolan tuotantoprosessista ennen ostopäätöstä.

+ vähemmän prosessoitua kuin mineraalisuola
+ isoilla yrityksillä vastuullisuusohjelmia
+ mahdollisuus valita pienten suolanvalmistajien prosessoimattomia, käsityönä kerättyä suolaa
+ edullinen hinta
+ monipuolisen käyttömahdollisuudet eli sopii myös säilöntään
– sataprosenttisesti natriumkloridia, jota pidetään terveydelle haitallisena liian suurina annoksina
– kaikissa tuotteissa ei ole helppoa löytää tietoa suolan varsinaisesta alkuperästä.
                                                                       

Sormisuola

Sormisuolan ajatellaan olevan kaikkein hienoin osa suolaa, sillä sen valmistuminen tapahtuu ainutlaatuisen luonnonilmiön kautta. Sitä ei voida valmistaa teollisesti. Sormisuolaa kutsutaan myös nimellä suolankukka, fleur de sel.

Suolankukat kristallisoituvat merenpinnalle auringonpaisteen, kevyen tuulenvireen ja oikean ilmankosteuden seurauksena. Kristallisoituneet suolakiteet kerätään talteen käsin. Pienikin muutos sääolosuhteissa saa kiteet sulamaan mereen.

Sormisuolaa suositellaan käytettäväksi valmiin ruoan maustamisessa, sillä sen aromit eivät kestä kovaa kuumennusta. Sormisuola maustaa esimerkiksi salaattikastikkeen ihanasti. Se myös näyttää perinteistä suolasirotinta tyylikkäämmältä pikku kipossa ruokapöydässä.

 

Himalajan ruususuola

Himalajan suola on puhdasta luonnonsuolaa. Sitä kutsutaan myös nimellä kristallisuola tai ruususuola. Se sisältää erityisen paljon mineraaleja, koska se on muodostunut puhtaasti luonnonolosuhteissa. Se on puhdasta, koska se on muodostunut mannerlaattojen puristuksessa Himalajan vuoristossa kauan ennen teollistumisen aiheuttamia saasteita ja päästöjä. Ruususuola sisältää paljon ihmiselle tärkeitä alkuaineita ja mineraaleja: muun muassa kalsiumia, magnesiumia, kaliumia ja rautaa.

Nimi ruususuola tulee suolan erityisestä, punertavasta väristä, joka on syntynyt tietyistä mineraaleista, esimerkiksi magnesiumista. Ruusun kanssa suola ei siis varsinaisesti ole tekemisissä. Himalajan suolan väri voi olla myös vastaavasti harmahtava muiden mineraalien korkean pitoisuuden vuoksi.

 

Jodisuola

Jodi on elimistöllemme välttämätön mikrokivennäisaine, joka säätelee muun muassa kilpirauhasten toimintaa. Jodin saanti ravinnosta riippuu siitä, miten jodipitoisessa maassa ruoka on kasvatettu. Suomessa jodipitoisuus on verrattain pieni, ja siksi ongelma on ratkaistu lisäämällä jodia ruokasuolaan. Jodin saanti on kuitenkin kääntynyt laskuun Suomessa vuodesta 2002 eteenpäin. Tähän on monia syitä, mutta yksi suuri syy on ruokavalion yksipuolistuminen ja valmisruokien runsas kulutus. Valmisruoissa ei yleensä ole käytetty jodipitoista suolaa, vaan tavallista ruokasuolaa. (lähde MTV.fi/makuja)

 

 

 

 

thaimaalaiset currybroilerit

Lapseni tykkäsivät rengastiellä syödyistä broilerivartaista niin paljon, että pyysivät minua tekemään sellaisia. Päätin kokeilla saisinko tehtyä samantapaisen maun kotona. Ostin maustamatonta broilerin sisäfilettä, avasin fileet sivusta veitsellä, jolloin niistä tuli perhosen muotoisia ja laitoin ne marinoitumaan. Marinadin tein currysta n. 3-4 tl (tulinen, ostettu punnitse ja säästä kaupasta), oliiviöljystä ja hieman laitoin makeaa soijakastiketta suolaisuutta ja makeutta tuomaan. Sitten annoin marinoitua ainakin tunnin. Paistoin fileet pannulla. Tikut voisi myös laittaa fileisiin ja grillata grillissä. Maku oli kuulemma hyvin samanlainen kuin toivottu olikin. Tarjosin paistetun pinaattibasmatiriisin kanssa. Aiemmin blogissa on ollut pinaattiriisin resepti, josta pitkäjyväisen riisin voi vaihtaa myös basmatiriisiksi, jolloin maku on itämaisempi. Paistaminen tuo annokseen lisää makuja.

tomaatin taimet ovat jo pitkiä

Odottelen jo innolla ensimmäisten omassa pihassa kasvaneiden tomaattien kypsymistä. Siemenistä asti kasvaneet taimet ovat jo pitkänhuiskeita. Minitomaateissakin on jo tomaatinalkuja. Chilit eivät vielä ole edes kukkineet, joten niitä vielä odotellaan. Ukkosmyskyt kaatoivat pihassa ulkoilemassa olleen kaktuksen varsia, mutta tomaatit säästyivät seinänvierustalla. Olenkin vähän miettinyt, että Suomen vaihtelevissa kesäsäissä (kylmää ja rakeita, kuumaa, myrskyä ja kaatosadetta) voisi edes pieni kasvihuonekaappi olla tarpeen. Hyvin ovat nyt kuitenkin suojaisalla pihalla selvinneet kun raemyrskyn ja kylmäkaudenaikana kasvoivat sisällä olohuoneessa.