Idea blogin kirjoittamiseen lähti ajatuksesta pohtia miten nykyajan valintojen kaoottisuuden keskellä arjessa selviäisi. Ruokakaupassa hermoja kiristelee monenlaiset ohjeet. Pitäisi ostaa eettistä, lähellä tuotettua, terveellistä, mielellään halpaa, kevyttä, mutta urheileville lapsille tarpeeksi tukevaa ja vielä pitäisi keksiä mitä siitä tehtäisiin ja mahdollisimman nopeasti. Kompromisseja on pakostakin tehtävä. Lihaa pitäisi syödä mahdollisimman vähän ja kalaa paljon. No jos nyt ei vielä ole oppinut pilkkimään ei suomalaista lähellä tuotettua ruokaa ole monia vaihtoehtoja ainakaan keskitalvella. pakko siis ostaa jotain kaukaa lennätettyä. Mutta mitä ja mistä maasta. Tällaisiin kysymyksiin yritän etsiä vastauksia.
Ja vaatetus on vielä yksi haaste lisää varsinkin talvella. Mitä vaatteita pitäisi omistaa ja kuinka paljon.
Menneinä vuosikymmeninä elämä on ollut yksinkertaisempaa. Tavaran lisääntyminen 80-luvulta lähtien on tehnyt elämästä toisaalta ylellisempää, mutta entistä monimutkaisempaa.
Kävin tuossa muutama päivä sitten läpi kouluikäisten lasteni vaatekaapit. Vaikka vaatetta yrittäisi hankki mahdollisimman vähän niillä on silti helppo täyttää parikin kaappia. Isäni on syntynyt 40-luvulla ja kertoi, että heillä kolmella veljeksellä oli lipastollinen vaatteita. Jokaisella noin yksi laatikollinen. Muistan lipaston, joka minun lapsuudessani oli mummolan eteishallissa puhelintasona. Se ei tosiaan ollut metriä korkeampi. Isovanhemmilla olisi kuitenkin ollut varmasti rahaa ostaa vaatetta enemmänkin, mutta se ei ollut tapana. Vaatteita ei vaihdeltu joka päivä ja paitoja ja housuja ei ollut muotivalikoimaksi asti. Haluaisin kuitenkin pukea lapset ja itseni järkevästi mutta kauniisti. Pitäisikö vaatteita sitten vain ostaa vähemmän? Kouluikäisten tyttöjen kanssa kun on muutenkin jatkuvaa painia vaatteista, kun ovat tarkkoja mitä päälleen pukevat. Lisäisikö vaatteiden vähyys riitoja vai vähentäisikö se niitä? Ei minunkaan lapsuudessa niin paljon vaatteita ollut, kuin nykyään. Muistan vieläkin joidenkin luokkakavereiden vaatteita. Todennäköisesti ne vaatteet olivat niitä joita näki niin riittävän usein kaverin päällä. Minun lapseni tekevät välillä "löytöjä" omastakin kaapistaan. Taisi olla joku naistenlehti, jossa joku oli keksinyt viedä suurimman osan vaatteistaan varastoon ja ottaa käyttöön vain muutamia vaatteita, jotka sopivat juuri siihen vuodenaikaan, ja jotka juuri silloin tuntuivat niiltä suosikeilta. Vaikutti hyvältä idealta. Nopeuttaa varmasti aamun vaatevalintoja. Vai jaksaako joku miettiä jo illalla seuraavan päivän vaatteita. Hyvä on jos jaksaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti