hyvä paha maito

Maitotuotteet ovat olleet minulle lapsuudesta asti pieni murheenkryyni. Lapsena litkin maitoa ihan "normaalisti", kunnes noin viisi vuotiaana lopetin omasta tahdostani kokonaan maidon juomisen. Maito alkoi maistua "pahalta" ja sen hajukin oli huono. Äitini päätteli lakon johtuvan siitä, että minulta oli leikattu kita- ja nielurisat noihin aikoihin. Koulussa harmitti, kun en saanut ottaa juomaani hienosta maitokoneesta. Kaakaon seassa maito on kuitenkin maistunut. Kasvuiässä suurin osa ihmisistä lakkaa sietämästä laktoosia. Ilmeisesti elimistöni osasi näin alkaa vastustamaan tuotetta, joka ei minulle enää sopinut. Minulla ei kuitenkaan todettu laktoosi-intoleranssia. Lehmänmaito on vasikoiden ruokaa, osasi ala-asteen opettajakin valistaa. Kuitenkin maitotuotteet ovat keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria.

Miksi maitoa sitten pitäisi juoda? Ainakin unentuloa maitotuotteet helpottavat. Maidossa on tryptofaania joka muuttuu elimistössä. Se vastaa siis melatoniinin käyttöä, joten suosisin aina luonnollista ainetta lääkepakkausten sijaan. Tryptofaanin avulla saavutetaan rentoutustila, jolloin nukahtaminen on helpompaa. Tryptofaania on myös banaanissa, kalassa ja saksanpähkinöissä, joten taaskaan maito ei ole pakollinen.
Maitoa kehotetaan juomaan myös kalsiumin vuoksi.
Kalsium
Kalsium varastoituu luustoon, joka kehittyy noin 30-vuotiaaksi asti. Luiden vahvana pitämiseen tarvitaan kalsiumia. Nuorena kerätystä vahvasta luupankista on hyötyä vanhemmalla iällä. Vahva luusto ei haurastu niin helposti. Vaara sairastua osteoporoosiin tai saada luunmurtuma kaatuessa vähenee. (lähde hyväterveys.fi) Myös d-vitamiinin saanti ja liikunta ovat tärkeitä vahvan luuston saavuttamiseksi.

Noora Shinglerin kirjassa:" Kuinka hylkäsin turhat ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit" kerrotaan maitoa kuluvan Suomessa 132 litraa henkeä kohden. Kirjassa mainitaan The China Study kirja jossa kerrotaan lehmänmaitotuotteiden ja luunmurtumien sekä luusairauksien välinen yhteys. Maissa, joissa kulutetaan eniten lehmänmaitotuotteita, esiintyy eniten luunmurtumia ja luusairauksia. Tilanteen selitetään johtuvan siitä, että eläinproteiini aiheuttaa elimistössä happaman tilan, jota elimistö koittaa neutraloida luista nappaamallaan kalsiumilla.

Ja meille kun oli opetettu, että maito se vasta terveellistä onkin. Urheilijatkin mainostavat Suomessa maitoa, joka antaa kuvan aivan ihmeellisestä avusta huippu-urheiluun. Mihin tässä nyt sitten pitäisi uskoa! Ja minä kun niin rakastan jäätelöä ja joka-aamuista maustamatonta jugurttia!
Maailmassa noin 65 prosenttia aikuisväestöstä ei juurikaan käytä maitotuotteita. Esimerkiksi japanilaiset ja kiinalaiset ilmeisesti syövät hyvin vähän maitotuotteita (kai sielläkin Amerikan tuotteita myydään). Japanilaisilla onkin tofu jossa on paljon kalsiumia. Tietenkin lasten on hyvä juoda maitonsa. Meillä syödään kyllä paljon pinaattia, kirjolohta, parsakaalia ja papujakin välillä. Kalsiumia on myös pähkinöissä, kaalissa, seesaminsiemenissä, soijapavuissa ja sienissä. Lapset vaan syövät niin vähän kaikkea, että varmistaisin saannin kyllä maitotuotteillakin. Jos lapsi siis sietää maitotuotteita. Luusto kun rakentuu lapsuudessa ja varsinkin murrosiässä. Mutta aikuisten kannattaisi lisätä muita kalsiumin lähteitä ruokavalioonsa.

pinaatissa on kalsiumia

Paljonko kalsiumia 100 grammassa?
(mg/100g)

• puolikova juusto (17 % rasvaa) 1050 mg
• emmentaljuusto 940 mg
• fetajuusto 360 mg
• rasvaton jogurtti 160 mg
• maito, piimä, viili 120 mg
• seesaminsiemen 640 mg
• nokkonen 560 mg
• kirjolohi 130 mg
• lehtisalaatti 60 mg

Lähde Fineli, Kansanterveyslaitos



Maito ja koliikki
Maidon sanotaan myös mahdollisesti aiheuttavan koliikkia. Koliikkiin on monia syitä, mutta yhtenä vaihtoehtona on pidetty maitoa. Koliikki on runsasta selittämätöntä itkuisuutta.  Vähäisempikin, mutta toistuva itkeminen erityisesti iltaisin luetaan koliikiksi.
Meillä vanhempi lapsi oli tällainen iltaitkuinen vauva. Syyttelin itkusta ensin lonkkalastaa (lonkkaluksaation hoidossa) ja sitten uusia perunoita ja ruisleipää. Imetin siis tällöin. Sitten keksin laskea tunteja välillä purkista annetusta lisämaidosta. Lähes saman ajan kuluttua lisämaidosta alkoi itkuisuus. Suolistosta tuli myös ilmaa, varsinkin äidin auttamana. Vauvalle ei kuitenkaan voi antaa muuta kuin rintaa tai lisämaitoa ihan ensimmäisinä elinkuukausina, joten tilanne oli onneton.
Vasta paljon myöhemmin selvisi, että lapsella on laktoosi-intoleranssi ja käyttää siis nykyään hyla- ja laktoosittomia tuotteita. Imettäjä voi tietenkin jättää omasta ruokavaliosta lehmänmaidon pois. Vauvan hoito vaan on niin raskasta itkuisen vauvan kanssa, että muutokset ruokavaliossa ovat haasteellisia, varsinkin kun imetys vain lisää kalsiumin tarvetta.